Musiikki, jonka olen jo luullut unohtuneen pääsi yllättämään kuin Joulupukki juhannuksena.
Jokunen viikko sitten olin uppoutuneena puuhiini työpöydän ääressä ja taustalla soinut radiokanava varasti huomioni kuin palavat kalsarit. Lumoutuneena jäin kuuntelemaan ja laitoin muutaman sekunnin kuunneltuani sormet ristiin toivoen että juontaja sanoisi kappaleen ja esittäjän nimen. ”Tässä Imelda May kappaleella Mayhem.” Tämä kloppi oli myyty. Suorinta tietä Google laulamaan ja ottamaan selvää mistä oli kyse. Imelda May, 36-vuotias rock’n roll flikka. Tätä täytyy saada lisää.
Imelda May – Mayhem (2010)
Ehkäpä saksalainen the Baseballs-yhtye on avannut uudelleen ovia rock’n rollin sekä rockabillyn ihmeelliseen maailmaan. Imelda Mayn levyllä tunnelma seilaa menevästä rockabillystä aina New Orleans -maiseen blues-soitantaan, ja tämä on puhtaasti loistava juttu. Harvoin tulee nykypäivänä vastaan uutta musiikkia jonka mielellään kuuntelee ensimmäisestä raidasta viimeiseen. Imelda Mayn ainutlaatuista ääntä on vaikea verrata kenenkään toisen ääneen, eikä siihen voi olla ihastumatta. Mikäli olet edelleenkin tykästynyt radiossa soivaan Mayhem-biisiin, saatat häkeltyä kun lähdet kuuntelemaan kokonaista albumia. Muut levyn biiseistä eivät ole niin kaupallista kuin nimikkobiisi. Mikäli elämänsä aikana on omistanut äänitteitä esim. Stray Catsiltä niin tämä levy tarjoaa takuuvarmasti nautinnollisia kuunteluhetkiä. Tempaisen lätylle arvosanaksi 9.5 /10
Rock´n´roll is here to stay
-TimoN-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti