Lainan päivän iltana vietimme Kurikan pääkirjaston uudistettujen tilojen avajaisjuhlaan. Samalla saimme viettää kirjastotalon 30-vuotisjuhlaa. Kirjastotalon rakentaminen aloitettiin marraskuussa 1981, harjannostajaisia vietettiin toukokuussa 1982 ja ovet avattiin asiakkaille 18.12.1982.
Kirjastotalon valmistuminen merkitsi tuolloin kirjastopalvelujen siirtymistä Kurikassa uuteen aikakauteen. Vahassa kirjastossa, nykyisen Kurnun yläkerrassa, tilaa oli 250 neliömetriä, uudessa yli 900 neliömetriä. Valoisasta kirjastotalosta löytyivät uutuutena äänieristetty musiikkisali, pienten lasten lainausosasto satusoppineen, avara lehtilukusali, käsikirjasto ja tutkijainhuone. Vanhasta talosta tuotiin uuteen taloon 50.000 kirjaa, satoja levyjä ja kasetteja, lainauskamerat, kirjoituskoneet ja äänentoistolaitteet. Kaikki kalusteet olivat uusia.
Ensimmäinen toimintavuosi 1983 uudessa kirjastotalossa oli vilkas. Kirjastossa järjestettiin mm. satutunteja, nukketeatteriesityksiä, kirjailijavierailuja, näyttelyitä ja musiikkitapahtumia. Lainoja annettiin 168.057 eli 14,7 asukasta kohden. Lainaus lisääntyi edellisestä vuodesta 12,7 %.
Kirjastotalo on ollut kovassa käytössä vuosikymmenten varrella. Lainaus oli huipussaan 1990-luvun loppuvuosina. Huippuvuonna 1997 lainattiin 24 lainaa asukasta kohden. Kokoelma kasvoi tasaiseen tahtiin ja ylitti vuonna 1998 100.000 niteen rajan.
Vuoden 2011 tilastotietojen mukaan Kurikan kaupunginkirjaston kokonaislainaus oli 252.661. Asukasta kohden lainattiin 17,3 lainaa. Kirjastokäyntejä oli yhteensä 118.154. Pääkirjaston osuus näistä luvuista on n. 60 %. Kirjaston verkkopalvelun käyttöluvut ovat viime vuosina olleet eniten kasvussa. Krannit-kirjastojen yhteisessä verkkopalvelussa tilastoitiin viime vuonna 1.472.851 istuntoa. Istuntojen määrä lähes kolminkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna.
Kovan käytön jäljet alkoivat vähitellen näkyä myös kirjastotalossa. Lattiat kuluivat tuhansien askelten alla. Kalusteet kuluivat käytössä. Myös kirjaston toiminta sai uusia muotoja ja vanhat toimintamuodot menettivät merkitystään. Oli tullut aika uusiutuja ja kohentaa tilojen ilme.
Aloitimme valmistautumisen remonttiin hyvissä ajoin karsimalla kokoelmasta vanhaa, vähän kysyttyä ja huonokuntoista aineistoa. Aineiston pakkaaminen muuttolaatikoihin aloitettiin heinäkuun puolessa välissä. Kirjasto oli suljettuna remontin vuoksi koko elokuun. Syyskuun 2. päivänä saatoimme jälleen avata ovet asiakkaille, vaikka remontti jatkuikin vielä. Viimeisessä vaiheessa marraskuun lopulla uusittiin vielä palvelutiski.
Remontissa kirjastosalin lattia sai uuden pinnan. Samoin seinät maalattiin. Osastoja sijoitettiin uudelleen.
Lehtilukusali ja pienten lasten osasto vaihtoivat paikkoja. Lehtien lukijat saivat viihtyisän tilat, johon kokoontua tutkimaan päivän tärkeät uutistapahtumat ja vaihtamaan niistä ajatuksia. Hiljaisuutta kaipaavat saivat oman äänieristetyn tilan entiseltä musiikkiosastolta. Sinne sijoitettiin myös hakuteokset sekä kotiseutuaineisto.
Musiikkiosasto muutti entiseen käsikirjastoon, joka avattiin kirjastosaliin. Syntyi uusi musiikki- ja taideosasto, josta löytyvät myös taidelainaamon teokset. Kirjaston helmi on värikäs ja iloinen lastenosasto.
Remontin alta siivottiin hyllyistä pois vanhaa, vähän lainattua aineistoa. Tämä toi hyllyihin kaivattua väljyyttä. Asiakkaan on nyt entistä helpompi löytää ajankohtaista ja kiinnostavaa aineistoa. Uudet opasteet ohjaavat entistä tarkemmin löytämään oikean hyllyn.
Palvelutiski uudistettiin asiakasystävällisemmäksi. Tärkeätä meille oli saada neuvoja lähemmäksi asiakkaiden kulkureittiä. Asiakas löytää helpommin kirjastoammattilaisen, joka osaa opastaa häntä monimutkaisimmissakin tiedonhaun pulmissa.
Tutkijanhuone löysi uuden käyttötarkoituksen, kun siitä tuli mediapaja, jossa vhs-kasetit, c-kasetit, lp-levyt ja diakuvat on mahdollista muuttaa digitaaliseen muotoon.
Palaute remontin onnistumisesta on ollut kiittävää. Tiloja on kehuttu avariksi ja valoisiksi. Nuoret ovat löytäneet kirjastosalin takaosasta omat soppensa. Erityisesti lastenosasto on saanut kiitosta. Seniorit ovat olleet tyytyväisiä lehtilukusaliin sekä mahdollisuuteen keskustella ja vaihtaa ajatuksia. Hiljainen huone on osoittanut tarpeellisuutensa rauhallisena lukupaikkana ja aikuisten nettikoneiden käyttöpaikkana. Vielä odottelemme ovia, joilla lehtisali voidaan sulkea muusta kirjastosalista ja pitää sitä avoinna muun kirjaston ollessa suljettuna, esimerkiksi sunnuntaisin.
Tästä on hyvä suunnata katse tulevaan! Tulevaisuus tuo eittämättä suuria haasteita kirjastoille. Tunnen vahvaa luottamusta siihen, että pitkät perinteemme kantavat ja että kirjasto pystyy myös muuttumaan tulevaisuuden vaatimusten mukaisesti. Kirjaston ydintehtävä välittää kansalaisille informaatiota, kulttuuria ja viihdettä säilyy, vaikka informaation tallennustavat muuttuvat. Kirjasto on tulevaisuudessakin opas, joka johdattaa asiakkaan tiedon, tarinoiden ja henkisen virkistymisen lähteille. Fyysisen tilan ohella kirjasto on myös virtuaalinen tila verkkomaailmassa.
Kurikan kaupunginkirjastolla on monessa suhteessa loistavat edellytykset palvella hyvin asiakkaita tulevaisuudessakin. Hyvät tilat, kattava palveluverkko, riittävät aineistomäärärahat uusiutuvan, ajankohtaisen kokoelman ylläpitämiseksi, toimiva yhteistyö Krannit-kirjastojen kanssa sekä osaava ja innostunut henkilökunta takaavat menestymisen myös tulevaisuudessa. Pysyvän, ammattitaitoisen henkilökunnan saaminen on kirjastolle ensiarvoisen tärkeää. Innostuneinkaan työntekijä ei jaksa loputtomiin, ellei henkilökunnan riittävyydestä huolehdita. Asiakkaiden kuunteleminen ja palvelutarpeisiin vastaaminen on menestyksemme kulmakivi.
Kirsti
