Kirjalaarista poimittua - kevään uusia kuvakirjoja

”Keväällä on muuten märkää vähän joka puolella. Välistä kun tullaan koulusta, tie on kuravellinä. Ja silloin kumisaappaat litsahtelevat ja me roiskimme kaikkein suurimmissa kuralätäköissä. Joskus pojat kahlaavat ojassakin, vaikka silloin heidän saappaansa kyllä tulevat täyteen vettä.”
- Astrid Lindgren: Melukylän kevät (1973)
Näin Pepin äiti kuvaili aikoinaan tätä vuodenaikaa, jolloin räystäiltä nokkuu vesi, aurinko nauraa täydellä naamallaan ja ruohokin pilkistelee jo paikoin – kyllä, keväthän se! Lasten kuvakirjatarjonta näyttää varsin mukavalta, tässä muutama mukava ja myhäilyttävä poiminta niin lasten kuin aikuistenkin iloksi.
Chapman, Jane: Hiiren parhaat ystävät
Hiiri istuu joen rantaan kivelle odottamaan parhaita ystäviään. Paikalle tulevat ensin Kani, sitten Sammakko, ja vielä lopuksi Kilpikonnakin. Kaikki viettävät mukavan päivän eväitä syöden ja odottaen Hiiren parhaita ystäviä. Keitä ne ystävät sitten ovatkaan, hämmästyttää koko konkkaronkan! Kauniisti kuvitettu kirja kertoo ystävyydestä. Luonnonkuvailusta myös plussaa.

Corderoy, Tracey & Warnes, Tim: Miksu ja Milli: Ihmeellinen taikatemppu
Miksu on saanut pikkusiskostaan Millistä tarpeekseen: Milli matkii joka asiassa, teki Miksu mitä tahansa. Miksun saadessa taikurin varusteet hän päättää taikoa rasittavan pikkusiskonsa kokonaan näkymättömäksi. Niin taitaa todellakin tapahtua.. vai tapahtuuko? Miksun taidot taikurina ovatkin yllättävät, kuten kirjan loppu osoittaa. Hui!

Dale, Penny: Dinot rakennuspuuhissa
Ankylosaurus, Allosaurus, Megalosaurus.. ja niin edelleen. Kymmenen dinosaurusta ovat päättäneet rakentaa yhteistoimin jotain jännittävää.. mitä se on josta jokainen dinosaurus pitää? Pikkupoikien unelmakuvakirja; mukana on erilaisia dinoja ja kaivinkoneita.  Maanmöyrintää ja rakentamista kirja pullollaan. Salakavalasti numerot yhdestä kymmeneen tulevat myös tutuksi.

Fuge, Charles: Pikku dinojen lentomatka
Rapsu, Nuusku ja Hujoppi ovat parhaita ystäviä, ja jokaisen pikkudinon haaveissa on osata lentää.  Vaikka ne kuinka kovasti harjoittelevat, ei se meinaa sujua.. kunnes ne tapaavat ystävällisen Teron ja pääsevät kokeilemaan lentämisen ihanuutta!

Harainen, Pirkko: Tekemistä riittää, Emma
Jo yhdeksäs Emma-kirja pureutuu isän työttömyyden kokemiseen lapsen näkökulmasta. Emma ja Eino ovat ihmeissään kun isä ei enää menekään aamuisin töihin. Toisaalta aina kotona oleva isä on hauskaa seuraa, leikkikaveri kun on aina lähellä. Isästä kuitenkaan kotona olo ei aina ole niin mukavaa. Emma, Eino ja isä keskustelevat eri ammateista ja työn teosta. Lopulta lapsillekin keksitään sopivia töitä, niitä joita kotitöiksi kutsutaan. Kirjan lopussa on oivia keskustelunaiheita lapsen kanssa työn tekemisestä, eri ammateista, ja ihmisistä joilla ei töitä välttämättä ole.  Hyvä teema lastenkirjalle.

Horse, Harry: Pikkukani ja uudet vauvat

Pikkukanille on syntymässä pian pikkuveli tai pikkusisko. Innoissaan se hoputtaa vauvaa syntymään jotta pääsisi leikkimään sen kanssa: pomppimaan ja loikkimaan. Kanisairaalassa Pikkukania odottaakin yllätys: vauvoja on kolme! Mitä tapahtuukaan kun Pikkukani päättää tehdä vauvoille aamupalaksi porkkanoita, tai kun vauvat eivät osaakaan leikkiä raketilla tai ottaa palloa kiinni.. isä ja äitikin ovat jo lopen uupuneita vauvojen hoitoon. Pikkukani keksii jotain ja saakin pian huomata kuinka tärkeä apu se onkaan vauvojen hoidossa.  Hellyttävä kirja perheen kasvamisesta ja sisarusten tärkeydestä.

Jüngling, Christine: Vähän aikaa vielä!
Peetun ja Iinan lempipuuhaa ovat tietokoneella palaaminen ja television katseleminen. Lapset ovat lähdössä kavereidensa Essin ja Juuson luokse, ja autoon pakataan totta kai mukaan pelikonsolit. Yllätys odottaa Peetua ja Iinaa perillä: tänään ei pelatakaan auto- tai prinsessapelejä, vaan lähdetään porukalla seikkailupuistoon viettämään puuhapäivää. Päivä menee liian nopeasti ja kotona Peetua ja Iinaa odottaakin yllätys. Taitaa olla aika luoda uudet säännöt koko perheelle..   Kirja opettaa perheitä median käyttöön sopivassa suhteessa, yhteisiin harrastuksiin ja tekemiseen kannustamalla.´

-iipu

Kirjastotalo 30-vuotta Kurikassa

Lainan päivän iltana vietimme Kurikan pääkirjaston uudistettujen tilojen avajaisjuhlaan. Samalla saimme viettää kirjastotalon 30-vuotisjuhlaa. Kirjastotalon rakentaminen aloitettiin marraskuussa 1981, harjannostajaisia vietettiin toukokuussa 1982 ja ovet avattiin asiakkaille 18.12.1982.

Kirjastotalon valmistuminen merkitsi tuolloin kirjastopalvelujen siirtymistä Kurikassa uuteen aikakauteen. Vahassa kirjastossa, nykyisen Kurnun yläkerrassa, tilaa oli 250 neliömetriä, uudessa yli 900 neliömetriä. Valoisasta kirjastotalosta löytyivät uutuutena äänieristetty musiikkisali, pienten lasten lainausosasto satusoppineen, avara lehtilukusali, käsikirjasto ja tutkijainhuone. Vanhasta talosta tuotiin uuteen taloon 50.000 kirjaa, satoja levyjä ja kasetteja, lainauskamerat, kirjoituskoneet ja äänentoistolaitteet. Kaikki kalusteet olivat uusia.

Ensimmäinen toimintavuosi 1983 uudessa kirjastotalossa oli vilkas. Kirjastossa järjestettiin mm. satutunteja, nukketeatteriesityksiä, kirjailijavierailuja, näyttelyitä ja musiikkitapahtumia. Lainoja annettiin 168.057 eli 14,7 asukasta kohden. Lainaus lisääntyi edellisestä vuodesta 12,7 %.

Kirjastotalo on ollut kovassa käytössä vuosikymmenten varrella. Lainaus oli huipussaan 1990-luvun loppuvuosina. Huippuvuonna 1997 lainattiin 24 lainaa asukasta kohden. Kokoelma kasvoi tasaiseen tahtiin ja ylitti vuonna 1998 100.000 niteen rajan.

Vuoden 2011 tilastotietojen mukaan Kurikan kaupunginkirjaston kokonaislainaus oli 252.661. Asukasta kohden lainattiin 17,3 lainaa. Kirjastokäyntejä oli yhteensä 118.154. Pääkirjaston osuus näistä luvuista on n. 60 %.  Kirjaston verkkopalvelun käyttöluvut ovat viime vuosina olleet eniten kasvussa. Krannit-kirjastojen yhteisessä verkkopalvelussa tilastoitiin viime vuonna 1.472.851 istuntoa. Istuntojen määrä lähes kolminkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna.

Kovan käytön jäljet alkoivat vähitellen näkyä myös kirjastotalossa. Lattiat kuluivat tuhansien askelten alla. Kalusteet kuluivat käytössä. Myös kirjaston toiminta sai uusia muotoja ja vanhat toimintamuodot menettivät merkitystään. Oli tullut aika uusiutuja ja kohentaa tilojen ilme.

Aloitimme valmistautumisen remonttiin hyvissä ajoin karsimalla kokoelmasta vanhaa, vähän kysyttyä ja huonokuntoista aineistoa. Aineiston pakkaaminen muuttolaatikoihin aloitettiin heinäkuun puolessa välissä. Kirjasto oli suljettuna remontin vuoksi koko elokuun. Syyskuun 2. päivänä saatoimme jälleen avata ovet asiakkaille, vaikka remontti jatkuikin vielä. Viimeisessä vaiheessa marraskuun lopulla uusittiin vielä palvelutiski.

Remontissa kirjastosalin lattia sai uuden pinnan. Samoin seinät maalattiin. Osastoja sijoitettiin uudelleen.

Lehtilukusali ja pienten lasten osasto vaihtoivat paikkoja. Lehtien lukijat saivat viihtyisän tilat, johon kokoontua tutkimaan päivän tärkeät uutistapahtumat ja vaihtamaan niistä ajatuksia. Hiljaisuutta kaipaavat saivat oman äänieristetyn tilan entiseltä musiikkiosastolta. Sinne sijoitettiin myös hakuteokset sekä kotiseutuaineisto.

Musiikkiosasto muutti entiseen käsikirjastoon, joka avattiin kirjastosaliin. Syntyi uusi musiikki- ja taideosasto, josta löytyvät myös taidelainaamon teokset. Kirjaston helmi on värikäs ja iloinen lastenosasto.

Remontin alta siivottiin hyllyistä pois vanhaa, vähän lainattua aineistoa. Tämä toi hyllyihin kaivattua väljyyttä. Asiakkaan on nyt entistä helpompi löytää ajankohtaista ja kiinnostavaa aineistoa. Uudet opasteet ohjaavat entistä tarkemmin löytämään oikean hyllyn.

Palvelutiski uudistettiin asiakasystävällisemmäksi. Tärkeätä meille oli saada neuvoja lähemmäksi asiakkaiden kulkureittiä. Asiakas löytää helpommin kirjastoammattilaisen, joka osaa opastaa häntä monimutkaisimmissakin tiedonhaun pulmissa.

Tutkijanhuone löysi uuden käyttötarkoituksen, kun siitä tuli mediapaja, jossa vhs-kasetit, c-kasetit, lp-levyt ja diakuvat on mahdollista muuttaa digitaaliseen muotoon.

Palaute remontin onnistumisesta on ollut kiittävää. Tiloja on kehuttu avariksi ja valoisiksi. Nuoret ovat löytäneet kirjastosalin takaosasta omat soppensa. Erityisesti lastenosasto on saanut kiitosta. Seniorit ovat olleet tyytyväisiä lehtilukusaliin sekä mahdollisuuteen keskustella ja vaihtaa ajatuksia. Hiljainen huone on osoittanut tarpeellisuutensa rauhallisena lukupaikkana ja aikuisten nettikoneiden käyttöpaikkana. Vielä odottelemme ovia, joilla lehtisali voidaan sulkea muusta kirjastosalista ja pitää sitä avoinna muun kirjaston ollessa suljettuna, esimerkiksi sunnuntaisin.

Tästä on hyvä suunnata katse tulevaan! Tulevaisuus tuo eittämättä suuria haasteita kirjastoille. Tunnen vahvaa luottamusta siihen, että pitkät perinteemme kantavat ja että kirjasto pystyy myös muuttumaan tulevaisuuden vaatimusten mukaisesti. Kirjaston ydintehtävä välittää kansalaisille informaatiota, kulttuuria ja viihdettä säilyy, vaikka informaation tallennustavat muuttuvat. Kirjasto on tulevaisuudessakin opas, joka johdattaa asiakkaan tiedon, tarinoiden ja henkisen virkistymisen lähteille. Fyysisen tilan ohella kirjasto on myös virtuaalinen tila verkkomaailmassa.

Kurikan kaupunginkirjastolla on monessa suhteessa loistavat edellytykset palvella hyvin asiakkaita tulevaisuudessakin. Hyvät tilat, kattava palveluverkko, riittävät aineistomäärärahat uusiutuvan, ajankohtaisen kokoelman ylläpitämiseksi, toimiva yhteistyö Krannit-kirjastojen kanssa sekä osaava ja innostunut henkilökunta takaavat menestymisen myös tulevaisuudessa. Pysyvän, ammattitaitoisen henkilökunnan saaminen on kirjastolle ensiarvoisen tärkeää. Innostuneinkaan työntekijä ei jaksa loputtomiin, ellei henkilökunnan riittävyydestä huolehdita. Asiakkaiden kuunteleminen ja palvelutarpeisiin vastaaminen on menestyksemme kulmakivi.

Kirsti

Mukavia muistoja, uusia suunnitelmia

Alkuvuoden kohokohta Kurikan kirjastoissa on Lainan päivä 8.2.2012 ja pääkirjaston uudistettujen tilojen avajaisjuhla. Samalla juhlitaan pääkirjaston kolmeakymmentä vuotta. Lainan päivänä kirjastoissa on kahvitarjoilu, asiakaskysely, poistokirjamyyntiä ja kirjavinkkausta. Päivä huipentuu kaikille avoimeen avajaisjuhlaan. Juhlan ohjelmassa on kirjailijapaneeli, jossa ovat mukana kurikkalaiset kirjailijat Tiina Lehtineva, Heleena Lönnroth ja Eira Pättikangas. Paneelin vetäjänä toimii Reija Iso-Mustajärvi. Lisäksi esiintyvät Ryskööremmi ja Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston oppilaat.


Pääkirjaston kuukauden mittainen remonttisulkeminen laski hieman kirjastonkäyttölukuja Kurikassa viime vuonna. Kokonaislainaus väheni 2,2 % ja kirjastokäynnit 3,7 %. Jurvan kirjastossa lainaus säilyi ennallaan ja kävijämäärä kasvoi 16 %. Jurvan kirjastoauton lainaus lisääntyi 9 % ja Kurikan auton 5 %. Kirjaston verkkopalvelun käyttö lähes kolminkertaistui.

Sulkeminen vähensi eniten tietokirjallisuuden lainausta. Sen sijaan musiikkiäänitteitä lainattiin 17,6 % ja äänikirjoja 8,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Aikuisten kaunokirjalainat lisääntyivät 1,2 % ja lasten ja nuorten kirjalainat 1,8 %. Aineistoa pystyttiin hankkimaan 3,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Poistoja tehtiin remontin tieltä ennätysmäärä 11 % kokoelmasta.

Vuoden 2011 aikana Kurikan kaupunginkirjaston tapahtumatarjonta oli runsas. Tapahtumailloissa tutustuttiin Kersti Bergrothin aatemaailmaan, matkattiin Aasiassa, muisteltiin kitaristilegenda Albert Järvistä ja sukellettiin vakoilun saloihin. Lapsia ja nuoria ilahduttivat satutuokiot, sarjakuvatyöpaja, kirjailijavieraat, nukketeatteriesitykset, yökirjasto sekä nallepäivä. Lukupiirit kokoontuivat kuukausittain ja musaklubi aloitti. Senioreille tarjottiin omia tapahtumia, jotka aloitti Laura Jurkan vierailu lokakuussa.

Kirjastoautot juhlistivat merkkivuosiaan Kurikan markkinoilla elokuussa 2011. Kirjastoautotoimintaa on Kurikassa ollut 40 vuotta, Jurvan nykyinen auto on liikennöinyt 20 vuotta ja Kurikan auto 10 vuotta. Uutena palveluna mediapaja tarjosi mahdollisuuden muuntaa vhs-kasetit, lp-levyt ja c-kasetit digitaaliseen muotoon. Yhteistyössä liikuntatoimen kanssa aloitettiin liikuntavälineiden lainaus.

Kirsti

Laulajattarien elämässä soi blues

Vaikka rappiota ei haluaisi romantisoida, kylmä totuus on, että monet populaarimusiikin merkkipersoonat ovat kyllästäneet itsensä vodkalla ja opiaateilla. Lahjakkuuden ja turmion yhdistelmä on se mikä kiehtoo, siitä syntyvät tarinat joita jälkipolville kerrotaan.

Janis Joplin ja Amy Winehouse kuolivat molemmat 27-vuotiaina.  Molemmat olivat poikkeuksellisen lahjakkaita laulajia, Joplin raadollisen blues-rockin taitajana ja Winehouse tummaäänisenä soul-tulkitsijana. Etenkin Winehouse oli myös musiikin tekijänä edistyksellisen taitava, Joplin taas ehti lyhyestä elämästään huolimatta luoda mittavamman tuotannon. Mutta yhtä kaikki: pimeä puoli nielaisi molemmat.

Alice Echollsin kirja Janis Joplin – Paratiisin arvet summaa hienosti ja perusteellisesti paitsi kohteensa elämäntarinan, myös 1960-1970-luvun taitteen kulttuurisen ilmapiirin. Tuolloin elettiin ylikiihkeästi ja nopeasti, mutta tehtiin myös hämmästyttävällä tahdilla hienoa musiikkia.

Chas Newkey-Burden ehti ikuistaa Winehousen tarinan kirjassaan Amy Winehouse – Popdiivan blues kohteen vielä eläessä vuonna 2008. ”Amy uneksii äitiydestä ja uusista albumeista, mutta vielä näitäkin tavoitteita tärkeämpää hänen on saada ensin kunnollinen ote elämästään” Newkey-Burden tuumaa isällisesti kirjan lopussa. Toisin kävi – ja aiheesta saadaan varmasti tulevien vuosien aikana lisää analyysejä.

Vuodenvaihteen levylautaselle voi poimia vaikkapa näitä sielukkaita naisia ja tutustua samalla heidän ”live hard, die young” –henkiseen elämäänsä.

-Paula R

Satua ja sykettä

Kurikan kirjastoissa on eletty vilkasta ja tapahtumarikasta syksyä.

Pääkirjaston syksyn satuntunnit avasi nukketeatteriesitys Punahilkka. Samalla tuli mitattua kuinka monta lasta oikein mahtuu uudelle lastenosastolle. Aika monta, ainakin sata!

Punahilkan mukana saimme vaeltaa halki synkän metsän. Sudenkin tapasimme matkalla. Isoäidin luona koimme jännittäviä hetkiä. Mutta loppu oli onnellinen.

Sitten molemmat kirjastot täyttyivätkin hieman varttuneemmasta väestä, kun senioritapahtumien sarjan käynnisti tuore eläkeläinen, näyttelijä Laura Jurkka.

Laura kertoi, miten eläkkeellä aikakäsitys muuttuu, kun ei ole enää kiire. Eläkkeellä on enemmän aikaa löytää omat vahvuudet. Elämänsisältö voi löytyä monesta suunnasta. Käsillä tekeminen ja läheiset suhteet ystäviin ja sukulaisiin luovat mielihyvää. Hän suositteli kuulijoilleen lämpimästi äänikirjoja.
 

Nallepäivänä pääkirjaston satutunnilla vieraili ihan oikea nalle. Nalle luki ensin satuja ja sitten kierrettiin nalletemppurata. Lopuksi syötiin keksit ja juotiin mehut. Onneksi nalle ei ollut mikään ärripurrikarhu, vaan aivan kiltti nalle. Nallen ympärillä vilisti ainakin 120 lasta.

Jurvan kirjaston valtasi sitäkin hurjempi joukko, kun merirosvot nousivat maihin kirjastoon. Merirosvot olivat saaneet avukseen nuorisoteatterin hurjat piraatit. Illan kruunasi Los Piratos -yhtyeen esiintyminen. Piraattijoukko Jurvan kirjastossa ylsi aina sataan merirosvoon sakka. Kirjasto pysyi merirosvojen halussa iltamyöhään asti.

Vielä saimme kirjailijat kylään. Kauhajoen kirjaston 160-vuotisen taipaleen kunniaksi Krannit-kirjastoissa ja alueen koulussissa vierailivat kirjailijat Siri Koulu, Tuija Lehtinen, Sari Peltoniemi ja Timo Sandberg. Tuija Lehtinen kertoi humoristiseen tapaansa oman kirjailijanuransa alusta ja kirjojensa synnystä pääkirjastossa.


Kirsti