Vaikka rappiota ei haluaisi romantisoida, kylmä totuus on,
että monet populaarimusiikin merkkipersoonat ovat kyllästäneet itsensä vodkalla
ja opiaateilla. Lahjakkuuden ja turmion yhdistelmä on se mikä kiehtoo, siitä
syntyvät tarinat joita jälkipolville kerrotaan.
Janis Joplin ja Amy Winehouse kuolivat molemmat 27-vuotiaina. Molemmat olivat poikkeuksellisen lahjakkaita laulajia, Joplin raadollisen blues-rockin taitajana ja Winehouse tummaäänisenä soul-tulkitsijana. Etenkin Winehouse oli myös musiikin tekijänä edistyksellisen taitava, Joplin taas ehti lyhyestä elämästään huolimatta luoda mittavamman tuotannon. Mutta yhtä kaikki: pimeä puoli nielaisi molemmat.
Alice Echollsin kirja Janis Joplin – Paratiisin arvet summaa hienosti ja perusteellisesti paitsi kohteensa elämäntarinan, myös 1960-1970-luvun taitteen kulttuurisen ilmapiirin. Tuolloin elettiin ylikiihkeästi ja nopeasti, mutta tehtiin myös hämmästyttävällä tahdilla hienoa musiikkia.
Chas Newkey-Burden ehti ikuistaa Winehousen tarinan kirjassaan Amy Winehouse – Popdiivan blues kohteen vielä eläessä vuonna 2008. ”Amy uneksii äitiydestä ja uusista albumeista, mutta vielä näitäkin tavoitteita tärkeämpää hänen on saada ensin kunnollinen ote elämästään” Newkey-Burden tuumaa isällisesti kirjan lopussa. Toisin kävi – ja aiheesta saadaan varmasti tulevien vuosien aikana lisää analyysejä.
Vuodenvaihteen levylautaselle voi poimia vaikkapa näitä sielukkaita naisia ja tutustua samalla heidän ”live hard, die young” –henkiseen elämäänsä.
-Paula R
Janis Joplin ja Amy Winehouse kuolivat molemmat 27-vuotiaina. Molemmat olivat poikkeuksellisen lahjakkaita laulajia, Joplin raadollisen blues-rockin taitajana ja Winehouse tummaäänisenä soul-tulkitsijana. Etenkin Winehouse oli myös musiikin tekijänä edistyksellisen taitava, Joplin taas ehti lyhyestä elämästään huolimatta luoda mittavamman tuotannon. Mutta yhtä kaikki: pimeä puoli nielaisi molemmat.
Alice Echollsin kirja Janis Joplin – Paratiisin arvet summaa hienosti ja perusteellisesti paitsi kohteensa elämäntarinan, myös 1960-1970-luvun taitteen kulttuurisen ilmapiirin. Tuolloin elettiin ylikiihkeästi ja nopeasti, mutta tehtiin myös hämmästyttävällä tahdilla hienoa musiikkia.
Chas Newkey-Burden ehti ikuistaa Winehousen tarinan kirjassaan Amy Winehouse – Popdiivan blues kohteen vielä eläessä vuonna 2008. ”Amy uneksii äitiydestä ja uusista albumeista, mutta vielä näitäkin tavoitteita tärkeämpää hänen on saada ensin kunnollinen ote elämästään” Newkey-Burden tuumaa isällisesti kirjan lopussa. Toisin kävi – ja aiheesta saadaan varmasti tulevien vuosien aikana lisää analyysejä.
Vuodenvaihteen levylautaselle voi poimia vaikkapa näitä sielukkaita naisia ja tutustua samalla heidän ”live hard, die young” –henkiseen elämäänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti