Kuinka kirjavinkkariksi tullaan?

Aloitin työt lasten- ja nuorten erikoiskirjastonhoitajan sijaisena kolme kuukautta sitten. Sitä ennen en ollut koskaan aiemmin tehnyt kirjavinkkausta. Se kuitenkin on kuulunut tähän toimenkuvaan, joten kouluilta alkoikin – kirjavinkkaukseen tottuneina – pian tulla pyyntöjä vinkkaushommiin. Joten eikun tuumasta toimeen!

Kirjavinkkarin täytyy olla ihminen, joka on kiinnostunut kirjoista ja tarinoista. Muita erityistaitoja ei vaadita. Toki esiintymiskokemus ja -varmuus ovat eduksi ja hyödyksi, mutta toisaalta nämäkin ominaisuudet ja taidot kehittyvät ja paranevat sitä mukaa, mitä enemmän kirjavinkkausta tekee. Parasta ja mukavinta on, jos kirjavinkkari itsekin on innoissaan vinkkaamistaan kirjoista. Kirjavinkkausta tehdään omana itsenään, omin sanoin. Siinä ei esitetä mitään eikä ketään. Oma persoona saa näkyä, mokaillakin saa. 

Kirjavinkkaus ei ainakaan minun mielestäni saa olla vakavaa, vaan hauskaa. Itselleni rakkaimmiksi ovat muodostuneet tämän toistaiseksi lyhyen kirjavinkkari-urani aikana Maukka ja Väykkä -kirjat, Heinähattu ja Vilttitossu sekä Ella-kirjat. Tatu ja Patu -kirjoissa on niissäkin monenlaista hauskaa oivallusta ja jännää sisältöä. Lukemattomia kirjoja on lukemattomia!   

Olen aloittanut vinkkauksiin valmistautumisen yksinkertaisesti lukemalla ne kirjat, joita olen aikonut vinkata. Lukiessani olen tehnyt lyhyitä muistiinpanoja henkilöistä ja tapahtumista. Päähenkilöiden lisäksi tärkeitä tai mainitsemisen arvoisia saattavat olla myös kirjoissa vilahtelevat sivuhenkilöt – ne voivat olla oleellisia myös kirjan juonen kannalta. Olen merkinnyt pienillä paperilapuilla kirjoihin kohtia, jotka lukiessa ovat jotenkin pysäyttäneet tai jotka ovat tuntuneet tärkeiltä. Tai sitten ne ovat olleet kirjan juonen kehityksen kannalta oleellisia käännekohtia tai joskus vain hauskoja tapahtumia. Nämä kohdat ovat myös (minun mielestäni) saattaneet tiivistää jotenkin sen ydinajatuksen tai punaisen langan, mistä koko kirja kertoo. Joka tapauksessa näitä valitsemiani kohtia olen sitten lukenut vinkkausta seuraavalle yleisölleni. Ne ovat olleet eräänlaisia rauhallisia suvantokohtia vinkkauksen lomassa. Muuten olen suhteellisen vapaasti kertonut kirjan henkilöistä ja tapahtumista, mistä kaikki alkoi, miten tarina eteni… Mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka! Se, miten kaikki lopulta selviää ja mikä on loppuratkaisu, jää salaisuudeksi. Ja se juuri on vinkkauksen idea: houkutella lukemaan kirja, niin että kuulija haluaa tietää, mitä siinä sitten tapahtuu ja miten kaikki oikein päättyykään. 

Yleisö, jolle olen vinkannut, on vaativaa ja ehdottoman rehellistä: alakouluikäiset lapset. Enimmäkseen olen tehnyt vinkkauksia 3-4 -luokkalaisille. Olen hämmästynyt saamastani huomiosta: minua on kuunneltu, tarinat ovat kiinnostaneet, oppilaat ovat esittäneet kysymyksiä tai esittäneet muita kommentteja. Siis: tarvitaan vain mielenkiintoisia kirjoja ja niistä innostunut ”kirjastontäti” – loppujen lopuksi siinä kaikki! Kirjavinkkaus vaatii toki ennakkotyötä; kirjojen lukeminen vie aikaa. Siis työaikaa, jos ei halua lukea lastenkirjoja vapaa-aikanaan. Niinkin monet tekevät ja niin voi tehdä toki myös huvikseen. 

Se hyvä puoli lastenkirjoissa on, että ne ovat aikuiselle kuitenkin nopealukuisia. Tylsiä tai liian yksinkertaisia ne eivät ole, tosin tässä suhteessa kirjojen kirjo on laaja. Lukemalla selviää, onko tekstissä oivaltavaa huumoria ja hauskoja koukkuja tai vaikkapa jonkinlaista syvällisempää ajatusta.

Kirjavinkkaus on kivaa, sekä vinkkarille että yleisölle. Se on vuorovaikutteista kirjojen markkinointia parhaimmillaan. On aina onni saada porukasta vaikka vain edes muutama uusi lukija innostumaan kirjojen maailmaan.

Minna Nevanen

Lokakuun varatuimmat

Kurikan kaupunginkirjasto saa kaksi uutta toimipistettä ensi vuoden alussa, kun Jalasjärvi liittyy Kurikkaan. Jalasjärvellä on pääkirjasto ja kirjastoauto, joista tulee osa Kurikan kirjastoverkkoa. Lokakuussa onkin mielenkiintoista vertailla Kurikan ja Jalasjärven kirjastojen varausjonoja.

 Kurikassa kolmen kärki on:

1. Lagercrantz, David: Se mikä ei tapa, 8 varausta Kurikassa, 2 varausta Jalasjärvellä
2. Rönnbacka, Christian: Kylmä syli, 6 varausta Kurikassa, 1 varaus Jalasjärvellä
3. Jungstedt, Mari: Tummempi taivas, 4 varausta Kurikassa, 1 varaus Jalasjärvellä

Jalasjärvellä kolmen kärki on:

1. Mustonen, Enni: Emännöitsijä, 26 varausta Jalasjärvellä, 3 varausta Kurikassa
2. Gustafsberg, Jutta: Jutan voimakirja, 9 varausta Jalasjärvellä, ei varauksia Kurikassa
3. Lehtolainen, Leena: Surunpotku, 6 varausta Jalasjärvellä, 3 varausta Kurikassa

Varausjonojen kärkinimet ovat erilaiset. Jalasjärvellä suosikit keräävät huomattavasti enemmän varauksia kuin Kurikassa. Näyttäisi siltä, että tuleva yhteistoiminta saattaa nopeuttaa varausjonojen purkua, kun kysyntä kohdistuu eri kirjoihin.


Kirsti

Syyskuun varatuimmat

1. Lagercrantz, David: Se mikä ei tapa, 11 varausta
2. Nesbö, Jo: Verta lumella II - Lisää verta, 6 varausta
2. Litmanen, Jari: Litmanen10, 6 varausta
3. Rönnbacka, Christian: Kylmä syli, 5 varausta
3. Marklund, Liza: Rautaveri, 5 varausta
3. Hawkins, Paula: Nainen junassa, 5 varausta

Koko vuoden varausennätykseen yltää syyskuussa David Lagercrantzin teos Se mikä ei tapa. Varausjonot ovat koko vuoden olleet kohtuumittaisia. Lagercrantzin teos on kerännyt ensimmäisenä yli kymmenen varauksen jonon.

Toisaalta varauksia tehdään hyvin erilaisista kirjoista, kuten kuva tämänpäiväisestä varaushyllystä osoittaa. Siitä löytyy uutta ja vanhaa, kaunoa ja tietoa, Okalintuja ja Suomen lakia. Nopean varaushyllytutkimuksen tulos on seuraava: noutoa odottaa 30 tietokirjaa, 15 kaunokirjaa, 5 elokuvaa, 2 nuortenkirjaa sekä 1 musiikkiäänite. Vaikka kaunokirjalliset teokset dominoivat varauslistoja, noutoa odottaa silti kaksinkertainen määrä tietokirjallisuutta.


Kirsti

Kirjaisaa syksyä

Kirjojen kannet avautuvat Kirsi Rannon, Novellikoukun ja kirjakahvilan myötä

Kurikan kirjasto juhlistaa Kirjan vuodeksi nimettyä vuotta 2015 lukuisien tapahtumien voimin. 

Lokakuussa kokoontuu jälleen kuukausittain järjestettävä Novellikoukku. Tarjolla on kahvia sekä kirjaston tai Kurikan Marttojen edustajan lukemia novelleja. Paikalle voi tulla vapaasti kuuntelemaan ja halutessaan ottaa oman käsityön mukaan. Seuraava Novellikoukku on tiistaina 6.10. klo 18.

Jo seuraavana päivänä 7.10. kirjastossa vierailee jalasjärveläissyntyinen laulaja, lauluntekijä sekä kirjoittaja Kirsi Ranto. Hän tulee kertomaan uusimmasta kirjastaan ”Pehmeä kuin kukka, kova kuin timantti”. Omakohtaisen kirjan teemat liittyvät henkisyyteen, naiseuden myytteihin ja kriiseistä selviytymiseen. Iltakuudelta alkavaan tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Syyslomaviikolla avautuu lisää kirjamaailmoja aikuisille, kun Jaana Savela Seinäjoen kaupunginkirjastosta saapuu esittelemään uudehkoa kaunokirjallisuutta. Torstaina 15.10. klo 18 järjestettävä kirjakahvila on kaikille avoin.

-Paula R