Jos ei tililtäsi puutu pennejä, senttejä tai muuta valuuttaa, mutta olet ilman matkasuunnitelmaa ja arki tuntuu ahdistavalta sorsametsällä, niin tässä on lähes melko ison (vale) kalpean (totuus) metsästäjän (lue kirjastonhoitajan) sieltä täältä keräämiä matkakohteita kaikille niille, joiden liipasinsormea syyhyttää tai maailman näkemisen jano kalvaa.
Yhteistä kaikille seuraaville matkakohteille löytyy yhdestä ihmiskunnan yhteisestä tekijästä - meidän ylittämättömästä kyvystämme mokailla raskaasti.
Pakkaa varusteesi, ja koska matka on pitkä, kannattaa aloittaa läheltä. Mörkön saarella rakkaassa Ruotsissa asustaa Hörningsholmin linnassa kreivi Carl Bonde, jonka toimet ovat aloittaa luokkasodan tuossa vanhassa kuningaskunnassa, mutta rehti metsästäjä ei siitä piittaa, vaan ilmoittautuu yhdelle herra Kreivi Bonden metsästysretkistä. Metsästyksen kohde on suuri herkullinen tuholainen Sus scrofa, eli villisika. Obelixin herkku aiheuttaa Ruotsissa sen verran tuhoja, että kreivi Bonde haistoi rahaa ja päätti kasvattaa varta vasten niille kauraa pelloillaan. Luokkasodaksi bisnessidea muuttui, kun paikalliset jyväjemmarit eivät tykänneet yhtään siitä, että villisiat osoittautuivat anarkistisiksi otuksiksi eivätkä syö vain omalta lautaseltaan. Sikojen määrä on kasvanut nollasta satoihin tuhansiin kolmessakymmenessä vuodessa. Jos siis et malta olla menemättä sikametsään, siis suuntaa Ruotsiin. Kärsivälliset saavat kyllä ennenpitkää ampua käyrähäntiä kotipihaltaan, sillä sika näyttää leviävän lämpöisten talvien myötä.
Sian lihaan kyllääntyneet suuntaavat seuraavaksi Afrikkaan räjäyttelemään miljoonakutojia ja haavittelemaan hyttysiä (kavereille äänekäs hiphoppari Mos Kiitto). Miljoonakutojaa ei ole koolla pilattu, eikä ole hyttystäkään, mutta niitä on paljon. Niitä on todella, todella paljon. Miljoonakutojien pesäyhdyskuntia todellakin paukautellaan dynamiitilla taivaan tuuliin, mutta se ei ole edes sormen heristys kokonaiskantaan. Urheilumetsästäjälle siis vallan mainio matkailukohde, meille nälkäisille metsästäjille dynamiitti on turhan tujua hommaa. Hyttysistä tehdään pihvejä, niissä on kuulemma moninkertaisesti enemmän proteiinia kuin samankokoisessa jauhelihapihvissä, lisäksi hyttyspihvit näyttävät aivan verilätyiltä, mikä on ehdoton plussa.
Koska miljoonakutojien ja hyttysten metsästys on varsin työlästä kunnon ateriaa ajatellen, suuntaamme vapauden valtakuntaan Yhdysvaltoihin, jossa Mississippijoessa uiskentelee meidän mestästysreissumme neljäs kohde: aasialaisperäinen hopeakarppi. Tulvien vuoksi kasvatusaltaista karannut ja joen vallannut hopeakarppi on laiskojen ja kestävien kalamiesten paras kohde, se nimittäin loikkii parhaimmillaan parisen metriä vedenpinnan yläpuolelle. Kala on myös suhteellisen kookas, joten yksi reissu tuo helposti kuukauden verran kiduksekasta lautaselle. Että miten moista vonkaletta voi vaivatta kalastaa? Ajamalla jokea pitkin moottoriveneellä. Muistakaa pukea kypärä pääkoppanne suojaksi.
Vinkkisarjan viides kohde löytyykin hieman kuivemmilta seuduilta, Australiasta. Koska ihmiset tiesivät, että Australia on parhaimmillaankin vain hieman kuivempi kuin verovirasto, he kävivät pohtimaan mahdollista kulkuneuvoa, joka kestäisi moisia kelejä, koska eihän ihminen nyt jalan viitsi matkustaa, ja päätyivät Camelus dromedariukseen eli dromedaariin, tuohon yksikyttyräiseen aavikonlaivaan. Kameli toimi vallan hyvin kulkupelinä, kunnes tekniikka ajoi sen ohi, sitten se ajoi muun eläinkunnan ohi ja voi hyvin. Niinkin hyvin, että Australian hallitus tuli kateelliseksi ja antoi 6000 kamelin tappokäskyn. Aavikon laivasta tuli aavikon vaiva, kuin kihti. Laiskemmat metsämiehet ottavat alleen hulilupterin eli helikopterin kuin eräskin varapresidenttiehdokas ja käyvät ampumaan ilmasta otuksia, nälkäiset metsämiehet suhtautuvat metsästykseen hieman toisin. Dromedaari saapui Australian takamaille 1840 ja niitä on nyt miljoonan luokkaa ja kanta kaksinkertaistuu joka yhdeksäs vuosi.
Reput täynnä lihaa onkin sitten mukava palata mokienkorjausretkeltä kotiin, lyödä väsyneet jalat olohuoneen pöydälle ja huokaista miten mahtavaa onkaan, ettei mikään ole niin pysyvää kuin tahattomat ihmiskunnan kömmähdykset.
Metsästäjä elää niistä, ellei niitä itse aiheuta.
Yhteistä kaikille seuraaville matkakohteille löytyy yhdestä ihmiskunnan yhteisestä tekijästä - meidän ylittämättömästä kyvystämme mokailla raskaasti.
Pakkaa varusteesi, ja koska matka on pitkä, kannattaa aloittaa läheltä. Mörkön saarella rakkaassa Ruotsissa asustaa Hörningsholmin linnassa kreivi Carl Bonde, jonka toimet ovat aloittaa luokkasodan tuossa vanhassa kuningaskunnassa, mutta rehti metsästäjä ei siitä piittaa, vaan ilmoittautuu yhdelle herra Kreivi Bonden metsästysretkistä. Metsästyksen kohde on suuri herkullinen tuholainen Sus scrofa, eli villisika. Obelixin herkku aiheuttaa Ruotsissa sen verran tuhoja, että kreivi Bonde haistoi rahaa ja päätti kasvattaa varta vasten niille kauraa pelloillaan. Luokkasodaksi bisnessidea muuttui, kun paikalliset jyväjemmarit eivät tykänneet yhtään siitä, että villisiat osoittautuivat anarkistisiksi otuksiksi eivätkä syö vain omalta lautaseltaan. Sikojen määrä on kasvanut nollasta satoihin tuhansiin kolmessakymmenessä vuodessa. Jos siis et malta olla menemättä sikametsään, siis suuntaa Ruotsiin. Kärsivälliset saavat kyllä ennenpitkää ampua käyrähäntiä kotipihaltaan, sillä sika näyttää leviävän lämpöisten talvien myötä.
Sian lihaan kyllääntyneet suuntaavat seuraavaksi Afrikkaan räjäyttelemään miljoonakutojia ja haavittelemaan hyttysiä (kavereille äänekäs hiphoppari Mos Kiitto). Miljoonakutojaa ei ole koolla pilattu, eikä ole hyttystäkään, mutta niitä on paljon. Niitä on todella, todella paljon. Miljoonakutojien pesäyhdyskuntia todellakin paukautellaan dynamiitilla taivaan tuuliin, mutta se ei ole edes sormen heristys kokonaiskantaan. Urheilumetsästäjälle siis vallan mainio matkailukohde, meille nälkäisille metsästäjille dynamiitti on turhan tujua hommaa. Hyttysistä tehdään pihvejä, niissä on kuulemma moninkertaisesti enemmän proteiinia kuin samankokoisessa jauhelihapihvissä, lisäksi hyttyspihvit näyttävät aivan verilätyiltä, mikä on ehdoton plussa.
Koska miljoonakutojien ja hyttysten metsästys on varsin työlästä kunnon ateriaa ajatellen, suuntaamme vapauden valtakuntaan Yhdysvaltoihin, jossa Mississippijoessa uiskentelee meidän mestästysreissumme neljäs kohde: aasialaisperäinen hopeakarppi. Tulvien vuoksi kasvatusaltaista karannut ja joen vallannut hopeakarppi on laiskojen ja kestävien kalamiesten paras kohde, se nimittäin loikkii parhaimmillaan parisen metriä vedenpinnan yläpuolelle. Kala on myös suhteellisen kookas, joten yksi reissu tuo helposti kuukauden verran kiduksekasta lautaselle. Että miten moista vonkaletta voi vaivatta kalastaa? Ajamalla jokea pitkin moottoriveneellä. Muistakaa pukea kypärä pääkoppanne suojaksi.
Vinkkisarjan viides kohde löytyykin hieman kuivemmilta seuduilta, Australiasta. Koska ihmiset tiesivät, että Australia on parhaimmillaankin vain hieman kuivempi kuin verovirasto, he kävivät pohtimaan mahdollista kulkuneuvoa, joka kestäisi moisia kelejä, koska eihän ihminen nyt jalan viitsi matkustaa, ja päätyivät Camelus dromedariukseen eli dromedaariin, tuohon yksikyttyräiseen aavikonlaivaan. Kameli toimi vallan hyvin kulkupelinä, kunnes tekniikka ajoi sen ohi, sitten se ajoi muun eläinkunnan ohi ja voi hyvin. Niinkin hyvin, että Australian hallitus tuli kateelliseksi ja antoi 6000 kamelin tappokäskyn. Aavikon laivasta tuli aavikon vaiva, kuin kihti. Laiskemmat metsämiehet ottavat alleen hulilupterin eli helikopterin kuin eräskin varapresidenttiehdokas ja käyvät ampumaan ilmasta otuksia, nälkäiset metsämiehet suhtautuvat metsästykseen hieman toisin. Dromedaari saapui Australian takamaille 1840 ja niitä on nyt miljoonan luokkaa ja kanta kaksinkertaistuu joka yhdeksäs vuosi.
Reput täynnä lihaa onkin sitten mukava palata mokienkorjausretkeltä kotiin, lyödä väsyneet jalat olohuoneen pöydälle ja huokaista miten mahtavaa onkaan, ettei mikään ole niin pysyvää kuin tahattomat ihmiskunnan kömmähdykset.
Metsästäjä elää niistä, ellei niitä itse aiheuta.
-Yours Truly The Late Great White Hunter S.T.T.T. "News" Thompson
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti