Jarkko Vehniäinen
Kamala luonto
Zum Teufel (2010)

Kaksi kamalaa kaverusta, ilves ja kärppä, kiusaavat pierunhajuisesti avarassa luonnossa kaikkea liikkuvaa ja liikkumatonta sen kummemmin liikuttumatta, etenkin kotitalouseläimiä ja jäniksiä. Kamalassa luonnossa ei syntyjä syviä mietitä. Monesti strippi pyörii enemmänkin sen syntymän vastakohdan tuntumassa ja turvallisen kaukana syvällisestä. Vehniäisen eläinmaailman antisankarit räkättävät säälittä hitaille ja noloille, ravinnon koosta, väristä ja maatumisasteesta piittaamatta. Sarjakuvan pedot ovat petoja, jopa niin, että sarjakuvan aamiaisia ja päivällisiä, eli kasvissyöjiä, käy välillä sääliksi.

Vehniäisen kuvitus on hyvää jälkeä. Kuviin on pääsääntöisesti panostettu taustoja myöden ja välillä jopa perspektiiviäkin vaihdetaan. Kamalan luonnon esikuvana voisi pitää Gary Larssonia ja Bill Wattersonia. Heidän tasolleen ei nousta kertaakaan, pieruvitseillä se onkin mahdotonta, mutta Larssonin näkemyksen mukaisesti eläimet ovat eläimiä ja luonteelleen uskollisia sarjakuvassakin, sekä wattersonilaiset puut pitävät esikuvat läsnä stripistä toiseen.

Strippien taso vaihtelee ajoittain erinomaisesta kehnoon ja suomiviihteelle ominaisesti toistoakin löytyy, pokkarissa kuitenkin vähemmän kuin päivittäisessä sarjassa osoitteessa: http://plaza.fi/viihde/kamala-luonto/. Plazan arkistot ovat kattavat. Lukemista löytyy vaikka loppuillaksi.

Kamala luonto on virkistävää kotimaista. Se on jatkumoa kotimaisen strippi-/sanomalehtisarjakuvan nousukaudelle, kikkaimpina tähtinä Jarlan Fingerpori ja Paloniemen Kiroileva siili, ja jos nousukausi jatkuu tällaisena, sarjakuvan taso pysyy vähintääkin oivallisena.

PS: Kamalan luonnon kotisivut

luonnontuotteellisesti: ttt